Heitän hetkeksi
piirisihteerin viitan harteiltani ja kirjoittelen tuntemuksistani
piirikuvernöörin puolisona. Ajatukseni ovat tällä hetkellä aika
ristiriitaiset, mutta uskon ja toivon sen johtuvan pääosin siitä, että
minulla on yhtä aikaa monta uutta roolia.
Tuntuu, että minun pitää
toisaalta edustaa kaikkia roolejani koko ajan, mutta toisaalta
selkeyttää itselleni, mikä on pääasiallinen roolini kussakin
tilanteessa. Kun joku tulee puhumaan minulle Lions-asioista, ainakin
vielä kestää hetken huomata, puhuuko hän piirisihteerille,
klubipresidentille vai Ilkan puolisolle.
Meillä on ollut
puolisokoulutusta ja -valmennusta samoin kuin piirikuvernööreillä omiin
tehtäviinsä. Vaikka opetettavassa asiassa on ollut paljonkin minulle
ennestään tuttua, esimerkiksi vuosikirjan käyttöä tai joidenkin
toimikuntien asioita, olen yrittänyt koulutustilanteissa keskittyä
olemaan ja ajattelemaan DG:n puolisona. Näkökulma on ollut minulle
hyvin opettavainen.
Piirin puolisotoimintaan joutunen tällä
kaudella osallistumaan pääosin taustatukijana. Puolisotoiminta on
erittäin kannustettavaa, mutta minulla ei valitettavasti tule olemaan
ajallisia resursseja vetää sitä itse. Esimerkiksi piirihallitusten
kokousten aikanahan joudun istumaan tiukasti kokouksissa pitämässä
pöytäkirjaa.
Ajan puute ei toki estä minua ideoimasta.
Perinteisestihän viihteellinen puoliso-ohjelma (aktiviteetteihin
osallistuminen on eri asia ja sitä on käsittääkseni enemmänkin
klubitasolla) on ollut esimerkiksi taidetta, muotia tai muuta
kulttuuria. Minulle tuntuu kuitenkin aika vieraalta ajatukselta lähteä
ison ryhmän kanssa vierailemaan vaikkapa keramiikkapajassa.
Taidenäyttelyyn tai teatteriinkin lähden kaikkein mieluimmin kahdestaan
Ilkan kanssa, jolloin voimme keskenämme työstää näkemäämme ja
kokemaamme. Kulttuuri on minulle niin vaikea asia, että kokemukseni jää
liian helposti todella pinnalliseksi. Taidan olla pohjimmiltani aika
sivistymätön ja epäsosiaalinen ihminen.
Puolisokouluttajamme,
CC-puoliso Helena on kannustanut meitä lähtemään liikkeelle omista
lähtökohdistamme ja "tekemään vuodesta omannäköisemme". Ainakin
ideatasolla otan varovasti haasteen vastaan ja alan suunnitella yhdessä
C-piirin DG-puoliso Tuiren ja N-piirin DG-puoliso Jatan kanssa retkeä
Heurekaan maaliskuussa. Nimellisesti retki olisi puolisotoimintaa,
mutta myös leijonat saisivat osallistua.
Keväällä, kun
klubikäyntien aiheuttama kiire hieman tasoittuu (ja ehkä piirisihteerin
ja presidentin työt alkavat olla sen verran tuttuja, että vievät
vähemmän aikaa - - - optimismi on kivaa), voisin yrittää houkutella
puolisoita luontoon retkelle, jonka aikana opittaisiin lisää vaikkapa
biologiasta ja maantieteestä...
Ehkä Helena on oikeassa ja
kun tiede on juuri se "minun juttuni", voisin yrittää rakentaa ohjelmaa
sen ympärille. Kulttuuri- ja taide-elämyksiä saavat puolestaan tarjota he,
jotka niitä paremmin ymmärtävät. On kaikkien kannalta parempi, että
minä olen silloin takarivissä ihan hiljaa, kuunteluoppilaana.
Jään odottelemaan, että minulle järjestyy aikaa voimakkaammin toteuttaa tätä rooliani.
innokkain terveisin
Sanna, piirikuvernöörin puoliso
tiistai, 23. elokuu 2005