Kevät on vilkasta aikaa.

Viime perjantai-iltana oli LC Hki/Panin 50-vuotisjuhla Suomalaisella klubilla. Tilaisuus oli todella hyvin järjestetty. Panilaiset ovat monasti olleet hiukan erillään piirin muusta toiminnasta, mutta porukka on todella hauska ja viihtyy yhdessä. Heidän kanssaan oli ilo juhlia. Vielä kerran onnea vanhalle ja arvostetulle klubille ja toivottavasti pääsen mukaan joskus toistekin.

Lauantai 22.4. oli sitten "suuri päivä" eli piirin vuosikokous ja vuosijuhla. Itse kokousosa meni aika sujuvasti ja vikkelästikin, ainakin verrattuna muutamiin takavuosien vastaaviin. Käsiteltävänä ei ollut mitään kovin ihmeellisiä periaateasioita, joten mitään maratonpuheenvuorojakaan ei nähty. Ja itsekin selvisin vain pikkumokauksilla (mm. unohdin yhden kunniamerkin saajan nimen, joten merkki on pakko jakaa myöhemmin). Mutta tekeville sattuu, eikä nyt sattunut pahasti.

Päivän puheenaihe oli tietysti henkilövaalit ja miten niissä kävi ja miksi. Piirikuvernööriehdokkaaksi ensi kaudelle tuli melko itsestään selvästi valittua VDG Seppo Haario, eihän hänellä edes sääntöjen mukaan voinut olla vastaehdokastakaan. Onnea ja voimia siis Sepolle - niitä hän tulee tarvitsemaan. Tulevan varapiirikuvernöörin valinnasta tuli jännempi taisto, olihan vastakkain kaksi hyvää ja kokenutta ehdokasta, joita arveltiin varsin tasavahvoiksi. Silja Salokas on piirin kokeneimpia leijonia, innovaattori ja työmyyrä, joka on ollut mukana kaikessa mahdollisessa uuden klubin perustamisesta alkaen ja joka ei todellakaan olisi tarvinnut enää mitään koulutusta ottaakseen kuvernööritehtävän vastaan. Siljaa vastassa oli Timo Turkama, piirin jäsentoimikuntapuheenjohtaja ja taannoisten erittäin hyvien kehittämisseminaarien ideoija ja toteuttaja ja sitä kautta melkein kaikille klubeille tutuksi tullut vakuuttava ja innostunut kaveri. Vielä esittelypuheissa molemmat olivat koko lailla tasoissa. Vaalituloksen laskenta kesti ja kesti, mutta loppujen lopuksi selvisi, että Timo voitti ja vielä aika selvällä marginaalilla: noin kymmenen edustajan olisi pitänyt vaihtaa mielipidettä ennen kuin olisi käynyt toisinpäin. Onnea siis Timolle varakuvernöörin hommaan ja Siljalle jäsentoimikunnan puheenjohtajan hommaan.

Ilta meni sujuvasti Töölön rannan ravintola Mestaritallissa hyvin jazz-henkisissä tunnelmissa. Pääteemana oli nimenomaan musiikki, josta vastasivat LC Esbo/Sydin kovatasoinen jazzorkesteri Lions Blend sekä solistina pop-jazz-laulun opettajana uraa tehnyt ex-LC Espoo/Cityläinen Susanna Mesiä. Laatu oli niin korkeatasoinen että Blendin pojat ja Suski varattiin heti jo nyt myös tulevan joulukuun "presidenttien vastaanoton" illan päätähdiksi. Iltajuhla oli suosittu: 56 osallistujaa on enemmän kuin mitä minä muistan yhdessäkään vastaavassa tilaisuudessa olleen yli 10 vuoden ajalta.

Vuosikokousta oli valmisteltu ja hössötetty etukäteen niin kauan että kun koko ruljanssi oli lopulta ohi, oli minun oloni kuin ilmapallolla, johon joku on tehnyt reiän. Sunnuntai menikin sitten lähinnä toipumisessa. Maanantaille oli toipumisteemaan sopivasti vuorossa mukavaa ohjelmaa kun LC Hki/Sata järjesti hienon kamarimusiikkikonsertin Ritarihuoneella ja kutsui ystävällisesti minut ja Sannan mukaan. Suurkiitos Sadan leijonille! Heidän tarkoituksenaan on alkaa joka vuosi jakaa stipendejä nuorille lupaaville klassisen musiikin opiskelijoille tai vastavalmistuneille. Nyt matkastipendit saivat Kamus-kvartetin nuoret mestarit ja me saimme täyden kahden tunnin ohjelmallisen kvartetin esityksiä Mozartista Shostakovitshiin. Kiva ilta. Ja melkoisia soittajavirtuooseja, ainakin jos vertaa vaikkapa johonkin Kuhmon festivaalien yleiseen tasoon.

Mutta kyllä se Shostakovitsh on ollut hullu. Vielä hullumpi kuin minä :-)

H.V. elikkä hauskaa wappua !  :-)

Ilkka