Hyvin pyörii. Piirin koulutusvastaava Timppa Hyvönen ynnä tarmokkaat apujoukkonsa, erityisesti Salkusen Kari saivat sitten aikaan sen mitä en olisi ikimaailmassa uskonut meidän laiskassa piirissä tapahtuvan. Tehtiin niin ylivoimainen maailmanennätys koulutukseen osallistumisessa että pois pojat tieltä... 5.10. oli pressojen, sihteerien, rahureitten ja nuorisovaihtureitten koulutusta Dipolissa ja poijaat sai paikalle _65_ leijonaa ! Niin. Juu, muistatte aivan oikein, edellisinä vuosina on ollut kourallinen. Viime vuonna oli uusien koulutuksessa muistaakseni kaksi uutta jäsentä ja pressakoulutuksessa kai jotain 15. Ja nämä 65 oli vielä olleet tyytyväisen näköisiä ja lähetelleet kiitosviestejä perästä päin. Perhana, tarttee mennä ostamaan hattu, jotta voin nostaa pojille hattua. Varsinkin Karille, joka oli organisoinut kännykkänumeroista lähetyslistat ja pistänyt kutsut kaikkien puhelimiin. Sillä sitä porukkaa alkaa tulla kun tieto kulkee!

Sillä laella, sano Tarvajärvi.

No, on tässä muutakin pikkuasiaa liikkeellä. Muutamat klubit olivat alkaneet kysellä joulukorttikampanjasta että jos niitä kortteja myydään vain omille jäsenille niin kyllä kai sitten niistä klubille kertyneet rahatkin saa sitten laittaa hallinto- eikä aktiviteettitilille? Minä ainakin olen kaikille sanonut - ja kovaa - että EIKÄ varmalla SAA !! Joulukorttikampanja on liiton koko maan tasoinen kampanja, jonka tuotto on kaikkialla ja kovaan ääneen sanottu menevän nuorisotyöhön ja niin nuoria meitin jäsenet ei kyllä oo että käyttäisivät siitä senttiäkään omiin hallintomenoihinsa! Eikä asiaa muuta pätkän vertaa se että myykö ne ne kortit toisilleen tai vaikka isoisälleen. Näissä jutuissa ei ole varaa pennin vertaa venyttää sääntöjä, epämääräisistä keräyksistä ja hallintomenoista on tässä maassa kuultu jo ihan tarpeeksi.

Pakistanissa ja ympärillä sitten taas otti ja järähti. Tuhannet ovat kuolleet ja yhä useammat tuhannet jääneet asunnottomiksi tai menettäneet omaisuutensa. Ja tämä on jo vaikka kuinka mones kerta tämän vuoden aikana, kohta alkaa jo suuri yleisökin turtua jatkuviin murhenäytelmiin. Muuta en voi sanoa kuin että taas meitä tarvitaan... Vetoan kaikkiin, ohjatkaa apua katastrofirahastoista ja muualta LCIF:lle, sitä kautta se saadaan parhaiten perille. Hurja vuosi.

Ilkka