Hyvin pyörii. Piirin koulutusvastaava Timppa Hyvönen ynnä tarmokkaat
apujoukkonsa, erityisesti Salkusen Kari saivat sitten aikaan sen mitä
en olisi ikimaailmassa uskonut meidän laiskassa piirissä tapahtuvan.
Tehtiin niin ylivoimainen maailmanennätys koulutukseen osallistumisessa
että pois pojat tieltä... 5.10. oli pressojen, sihteerien, rahureitten
ja nuorisovaihtureitten koulutusta Dipolissa ja poijaat sai paikalle
_65_ leijonaa ! Niin. Juu, muistatte aivan oikein, edellisinä vuosina
on ollut kourallinen. Viime vuonna oli uusien koulutuksessa
muistaakseni kaksi uutta jäsentä ja pressakoulutuksessa kai jotain 15.
Ja nämä 65 oli vielä olleet tyytyväisen näköisiä ja lähetelleet
kiitosviestejä perästä päin. Perhana, tarttee mennä ostamaan hattu,
jotta voin nostaa pojille hattua. Varsinkin Karille, joka oli
organisoinut kännykkänumeroista lähetyslistat ja pistänyt kutsut
kaikkien puhelimiin. Sillä sitä porukkaa alkaa tulla kun tieto kulkee!
Sillä laella, sano Tarvajärvi.
No, on tässä muutakin pikkuasiaa liikkeellä. Muutamat klubit olivat
alkaneet kysellä joulukorttikampanjasta että jos niitä kortteja myydään
vain omille jäsenille niin kyllä kai sitten niistä klubille kertyneet
rahatkin saa sitten laittaa hallinto- eikä aktiviteettitilille? Minä
ainakin olen kaikille sanonut - ja kovaa - että EIKÄ varmalla SAA !!
Joulukorttikampanja on liiton koko maan tasoinen kampanja, jonka tuotto
on kaikkialla ja kovaan ääneen sanottu menevän nuorisotyöhön ja niin
nuoria meitin jäsenet ei kyllä oo että käyttäisivät siitä senttiäkään
omiin hallintomenoihinsa! Eikä asiaa muuta pätkän vertaa se että myykö
ne ne kortit toisilleen tai vaikka isoisälleen. Näissä jutuissa ei ole
varaa pennin vertaa venyttää sääntöjä, epämääräisistä keräyksistä ja
hallintomenoista on tässä maassa kuultu jo ihan tarpeeksi.
Pakistanissa ja ympärillä sitten taas otti ja järähti. Tuhannet ovat
kuolleet ja yhä useammat tuhannet jääneet asunnottomiksi tai
menettäneet omaisuutensa. Ja tämä on jo vaikka kuinka mones kerta tämän
vuoden aikana, kohta alkaa jo suuri yleisökin turtua jatkuviin
murhenäytelmiin. Muuta en voi sanoa kuin että taas meitä tarvitaan...
Vetoan kaikkiin, ohjatkaa apua katastrofirahastoista ja muualta
LCIF:lle, sitä kautta se saadaan parhaiten perille. Hurja vuosi.
Ilkka
maanantai, 10. lokakuu 2005